Katkeamattomassa lääkehoitoprosessissa hyödynnetään dataa ja digitaalisia työkaluja. Suurin haaste sen kehittämisessä on tiedon koostaminen monista eri lähteistä.
Puutteellinen tieto ja inhimilliset virheet lääkehoidossa aiheuttavat paitsi haittaa potilaille, myös suuret lisäkustannukset sairaanhoidolle. Kunnille, kaupungeille ja kuntayhtymille ICT-palveluja tuottavan Istekki Oy:n erityisasiantuntija Marjo Uusitalo kertoo, että arviolta 15–20 prosenttia päivystyskäynneistä liittyy jollakin tavalla puutteisiin potilaan lääkehoidossa. Yksi suuri haaste lääkehoidossa on se, että siihen liittyvä tieto on hajanaista.
– Jos potilaan lääkitys ei ole ihan kohdillaan, siitä on haittaa potilaalle itselleen sekä organisaatiolle. Jos lääkehoitoa pystytään optimoimaan, sillä on vaikutusta potilaiden käyntimääriin ja siten sairaanhoidon kustannuksiin, Uusitalo kertoo.
Katkeamaton lääkehoito tarkoittaa lääkehoitoprosessia, joka on aukoton, sähköinen ja digitaalinen toimintaketju. Se voidaan hahmottaa kolmen eri kokonaisuuden kautta: lääkehoito, lääkehoidon logistiikka sekä tietojen hallinta. Katkeamaton lääkehoito hyödyntää mahdollisimman paljon sähköisiä työkaluja, automaatiota, älylaitteita sekä päätöksenteon tukijärjestelmiä, jolloin kliinisen työn ammattilaisilla on käytettävissään aina ajantasaista ja paikkansapitävää tietoa. Samalla inhimillisten virheiden mahdollisuus on viety minimiin ja potilaiden lääkitysturvallisuus mahdollisimman korkealle tasolle.
Istekki Oy ja Tampereen yliopistollinen sairaala tähtäsivät yhteisessä projektissaan vuonna 2019 katkeamattoman lääkehoidon kokonaisuuden määrittämiseen ja tehostamiseen. – Lääkehoitoprosessin kokonaisarkkitehtuurikuvauksessa haluttiin hahmottaa kokonaisuuksia ja sitä tilaa, missä lääkehoito ja lääkehoitoprosessi tällä hetkellä ovat. Päämääränämme oli kuvata, miten katkeamaton lääkehoitoprosessi saavutetaan sekä määrittää, mitä toiminnallisuuksia hoitajat, lääkärit ja farmasistit työssään tarvitsevat, Uusitalo sanoo.
Katkeamaton lääkehoito näkyy konkreettisesti sairaalan arjessa esimerkiksi lääkelogistiikassa, kun pitkälle viety automatiikka ja sähköinen järjestelmä huolehtivat siitä, että tarvittava lääke toimitetaan sairaala-apteekista osastoille, joilla sitä kulloinkin tarvitaan.
Lääkehoidon näkökulmasta nykyisten IT-järjestelmien haasteet ovat ensisijaisesti tiedonhallinnassa.
– Lääkehoitoon liittyvä tieto on pirstaleina siellä sun täällä, jolloin sitä on koostettava eri lähteistä. Tämän seurauksena joudutaan koko ajan pohtimaan, kuinka luotettavaa ja ajantasaista koostettu data on. Olennainen kysymys on, miten saada kliiniselle työntekijälle yhdistettyä tietoa, joka on oikeassa muodossa ja ajantasaista, Uusitalo näkee.
Haasteiden selättäminen ei kuitenkaan ole yksiselitteinen tai pikainen prosessi.
– Yksi ongelma on se, että eri lähteistä selvittämiseen ja tiedon koostamiseen kuluu hirveästi aikaa. Toki kansallisella tasolla lääkehoidon kehitystä tehdään koko ajan, ja esimerkiksi Kanta-lääkityslista on tulossa 2025. Listasta nähdään kerralla, millainen potilaan lääkitys sillä hetkellä pitäisi olla. Tämän lisäksi kuitenkin pitäisi saada laadullisia työkaluja avuksi eli tukea päätöksentekoon.
Uusitalo näkee, että tulevaisuudessa lääkehoitoprosessissa datan hyödyntämisellä on suuri rooli. – Datalla johtamisesta puhutaan paljon, mutta ihan konkreettiseen kliiniseen työhön pitäisi kehittää lisää työkaluja. Kun tiedetään, mistä dataa on saatavilla ja miten sitä voidaan koostaa, hyötyjä kertyy niin lääkitysturvallisuus-, potilasturvallisuus- kuin taloudellisuusnäkökulmastakin.
Marjo Uusitalo vieraili InterSystems Talking business & Tech -podcastissa, jonka voit kuunnella täältä: https://soundcloud.com/intersystemspodcast