Blogisarjani ensimmäisessä osassa perehdyimme yhteen teknologian hyödyntämisen suurimmista esteistä hyvinvointialueilla eli datan hajanaisuuteen. Tässä kirjoituksessa paneudun kansainvälisen esimerkin kautta siihen, miten data saataisiin paremmin käyttöön hyvinvointialueilla. Pohdin lisäksi, kuinka tietojen parempi saatavuus varmistaa kansalaisten mutkattoman hoitoon pääsyn myös tulevaisuudessa.
Soten tulevaisuuden kannalta olennaisia asioita ovat:
- korkealuokkaiset hoitopäätökset
- ennaltaehkäisy
- hoidon tehokas koordinointi
- potilaiden/asiakkaiden mukaan saaminen oman hyvinvointinsa edistämiseen
- uuden, koneoppimisen keinoin tuotettavan tiedon hyödyntäminen hoidossa
- päällekkäisen ja turhan tekemisen poistaminen
Tällaista visiota toteuttamaan tarvitaan erilaisia ratkaisuja. Myös toiminnan järjestämistä tulee miettiä uudella tavalla. Yhteistä kaikille yllä mainituille asioille on kuitenkin se, että tieto on oltava käytettävissä lähes reaaliajassa, yhdistetyssä ja yhtenäisessä muodossa, yli organisaatio- ja toimintayksikkörajojen.
Esimerkki onnistuneesta tietojen yhteiskäytön ratkaisusta on tehty Isossa-Britanniassa Lincolnshiren seutukunnassa. Lincolnshire on Englannissa sijaitseva 700 000 asukkaan seutukunta. Alueen ominaispiirteitä ovat hajanainen seuturakenne pitkine välimatkoineen ja vanheneva väestö, jossa kroonisten sairauksien osuus kasvaa muuta maata nopeammin. Ikään kuin Suomi pienoiskoossa.
Tilannetta parantaakseen Lincolnshire aloitti 2010-luvun puolivälissä yhteistyön InterSystemsin kanssa. Tavoitteena oli parantaa väestön heikkenevää terveyttä. Ensisijaiseksi keinoksi sovittiin palvelujen tuominen lähemmäs kansalaisia. Yhteistyön parantaminen eri sosiaali- ja terveydenhuollon organisaatioiden välillä sekä tiedon tehokkaampi jakaminen myös kolmannen sektorin kanssa olivat merkittäviä menestystekijöitä muutoksen aikaansaamisessa.
Alueen hajallaan, kymmenissä järjestelmissä sijaitseva potilastieto koottiin InterSystems HealthShare -yhteentoimivuusalustaan, josta tiedot ovat reaaliajassa sekä hoitohenkilökunnan että kansalaisten hyödynnettävissä (linkki: Lincolnshire Care Portal).
Alusta on nyt ollut useamman vuoden käytössä. Sen ansiosta:
- Hoidon koordinointi ja hoitopäätösten laatu parani merkittävästi, kun tiedot saatiin käyttöön yli organisaatiorajojen ja kolmannelle sektorille, tietosuojaa ja -turvaa unohtamatta.
- Ennen uudistusta farmaseutilta saattoi mennä 30 minuuttia potilaan lääkityksen kokoamiseen eri tietolähteistä. Uudistuksen jälkeen lääkityksen kooste oli farmaseutille saatavilla sekunneissa.
- Päällekkäisten testien vähentämisellä säästetään joka vuosi miljoonia puntia.
- Hälytykset kriittisistä ja olennaisista potilaaseen liittyvistä tapahtumista yli organisaatiorajojen parantavat hoidon koordinointia merkittävästi ja eliminoivat potilaan "pompottelun" hoitopaikojen välillä.
- Myös kansalaisten ja heidän omaistensa kiinnostus omaan ja läheisten terveyteen liittyen parani merkittävästi, kun olennainen tieto on helposti myös heidän saatavillaan.
Lincolnshiren yhteentoimivusalusta kehittyy jatkuvasti. Yhtenäisen tiedon käyttömahdollisuudet uusia käyttötapoja varten on yksi alustan merkittävimmistä hyödyistä. Vahvuus tulee siitä, että tietoa ei tarvitse erikseen yhdistellä, koska se on jo valmiiksi koottuna, yhtenäisessä muodossa. Esimerkiksi koronapandemian aikana alueella pystyttiin reagoimaan paikallisiin epidemioihin välittömästi, koska olennaiset tiedot olivat yhteentoimivuusalustassa jo valmiiksi saatavilla, reaaliajassa.
Sote-uudistus antaa aikaisempaa paremmat mahdollisuudet vastaavanlaisen uudistuksen toteuttamiseen myös Suomessa. Sadoissa tietojärjestelmissä sijaitseva olennainen tieto on mahdollista yhdistää paremman yhteistyön pohjaksi kansalaisten, hyvinvointialueen, yksityisen- ja kolmannen sektorin sekä kansallisten toimijoiden välillä.
Blogin kirjoittaja Kalle Reivilä toimii InterSystemsillä Business Development Managerina. Hänellä on yli 15 vuoden kansainvälinen kokemus siitä, kuinka yhdistetään menestykkäästi teknologiaa terveydenhuollon tarpeisiin.