Skip to content
Etsi tietoja InterSystemsin tuotteista ja ratkaisuista, uramahdollisuuksista ja muusta. Tuloksia ovat InterSystems.com lisäksi kehittäjäyhteisömme sisältö, tuotedokumentaatio ja koulutussivustot.

Hyvinvointialueet tarvitsevat yhtenäiset tiedot alueensa kansalaisista

Osa 1: tiedon hajanaisuuden haasteet

regions need complete data from their citizens - fi

Hyvinvointialueet ovat aloittaessaan ennennäkemättömän haasteen edessä. Lyhyellä aikavälillä on organisaatioiden perusta saatava kuntoon, jotta toiminta voi käynnistyä. Pitkällä aikavälillä väestön vanhentuessa perusteet hyvinvointivaltion ylläpitämiseksi ovat koetuksella. Myös geopoliittinen tilanne vaikuttaa tähän, sillä verovaroille on tullut lisää käyttökohteita kasvavien puolustusmenojen myötä.

Toisaalta uuden hyvinvointialueita koskevan rahoituslainsäädännön mukaan palvelutarpeen muutos huomioidaan valtion rahoituksessa kullekin rahoitusvuodelle siten, että käyttökustannusten kasvu huomioidaan vain 80-prosenttisesti arvioidusta palvelutarpeen kasvusta. Toisin sanoen valtion tarkoituksena on uudella lainsäädännöllä leikata kustannusten todellisesta kasvusta noin 20% ( viite: Lasse Lehtosen blogi).

Hyvinvointialueiden on siis jatkossa pystyttävä hoitamaan alueensa väestön kasvava palveluntarve vuosi vuodelta tehokkaammin. Erilaisilla digitaalisilla ratkaisulla voidaan tehostaa toimintaa ja esimerkiksi palveluiden keskittämisestä voidaan saada hyötyjä. Toisaalta keskittäminen voi johtaa uusiin ongelmiin esimerkiksi hoitoon pääsyssä.

Yksi keino, jolla kestävyysvajeen haaste saadaan skaalautuvasti ratkaistua, on panostaa kansantalouden ja -terveyden kannalta kalleimpien sairauksien ennaltaehkäisyyn sekä entistä vaikuttavampien hoitojen kehittämiseen. Vaikuttavuus tarkoittaa sitä, että mahdollisimman pienillä resursseilla saadaan paras mahdollinen tulos sekä yksilön (hyvinvointi) että hyvinvointialueen (kustannukset) kannalta.

Haaste 1: Datan hajanaisuus hyvinvointialueen sisällä

Data on edellytys sille, että toimenpiteitä voidaan kohdistaa sairauksien ennaltaehkäisyyn ja vaikuttavampien palvelujen ja hoitojen kehittämiseen. Valtaosassa hyvinvointialueita sosiaali- ja terveydenhuollon dataa kertyy satojen toimijoiden sadoissa järjestelmissä ilman, että järjestelmien tietoja on yhtenäistetty.

Hyvinvointialueet saavat vanhan sote-lainsäädännön perintönä kymmeniä, joissain tapauksissa jopa satoja sosiaali- ja terveydenhuollon rekistereitä, joiden välillä tiedot liikkuvat vaillinaisesti tai eivät ollenkaan. Rekisterien yhdistäminen on työlästä ja sen yhteydessä tietoa yleensä häviää, koska lähtötilanne eri järjestelmien välillä voi olla hyvin erilainen. Lopputilanne voi rekisterien yhdistämisen jälkeen olla esimerkiksi se, että potilas- tai asiakastietojen historia jää vanhaan rekisteriin eivätkä ne siten ole laajamittaisesti ennaltaehkäisevän toiminnan hyödynnettävissä.

Haaste 2: Datan hajanaisuus hyvinvointialueen ulkopuolella

Työikäiset ovat ryhmä, jonka terveyden edistämisestä ja sairauksien ennaltaehkäisystä kansantalous hyötyisi eniten. Valtaosa työikäisten terveystiedoista sijaitsee yksityisen terveydenhuollon rekistereissä. Terveystiedot ovat eri organisaatioiden hoitohenkilökunnan ja kansalaisten itsensä luettavissa Kanta-käyttöliittymien avulla. Hyvinvointialue ei kuitenkaan näitä tietoja pysty tällä hetkellä käyttämään sairauksien tunnistamiseen tai hyvinvointialueen panosten oikeanlaiseen kohdistamiseen.

Kanta-ratkaisu ei nykyisellään mahdollista ennaltaehkäisevää hoitoa hyvinvointialueilla pääasiassa siksi, että ennaltaehkäisevän ja vaikuttavan hoidon edellytys, data, ei ole digitaalisten ratkaisujen käytettävissä. Myös tietosuojalainsäädäntö sekä sosiaali- ja terveydenhuollon ohjausmallin kannustinongelmat julkisen ja yksittäisen terveydenhuollon välillä aiheuttavat esteitä tiedon laajamittaiselle hyödyntämiselle.

Tiedon hajanaisuus heikentää potilasturvallisuutta

Kansalaisten hoitoa ja palveluja koskeva tieto on siis hajallaan sekä hyvinvointialueen omissa että sen ulkopuolisissa rekistereissä. Lisäksi hajanaisuus heikentää potilasturvallisuutta ja aiheuttaa päällekkäisyyttä, kun diagnostiikkaa (esimerkiksi laboratoriotestejä) joudutaan tekemään moneen kertaan.

Erilaiset kansalaisille suunnatut terveys- ja hyvinvointisovellukset sekä nopeasti kehittyvä kotona käytettävä tai esimerkiksi puettava terveysteknologia tarkoittavat myös sitä, että datan määrä sosiaali- ja terveydenhuollossa lisääntyy kiihtyvällä tahdilla ja että tietojen yhdistämisessä riittää haastetta jatkossakin, vaikka osa hyvinvointialueen rekistereistä saataisiinkin pitkällä aikavälillä yhdistettyä.

Ennakoiva ja vaikuttava hoito edellyttää yhtenäisiä tietoja

Jotta ennakoiva ja kansalaisen kannalta vaikuttava hoito toteutuu, tarvitaan yhtenäisiä sosiaali- ja terveydenhuollon tietoja kolmella tasolla.

  1. Yksilötason hoito 
  2. Organisaation johtaminen ja väestön terveys 
  3. Tutkimus 

Tiedot tulisi yhdistää tasolla 1 eli yksilötasolla, koska tästä tarkimman tason tiedosta voidaan sen jälkeen johtaa kaikki muut tasot vähemmällä työllä. Jos tiedot yhdistetään tasoilla 2 tai 3 jotakin yksittäistä käyttötarkoitusta varten, ne eivät ole helposti hyödynnettävissä muihin käyttötarkoituksiin.

Työtä ei tarvitse aloittaa nollasta, vaan yhtenäistämiseen on käytettävissä kansainvälisesti todennettuja ratkaisuja. Näistä lisää blogisarjan seuraavissa osissa.

Blogin kirjoittaja Kalle Reivilä toimii InterSystemsillä Business Development Managerina. Hänellä on yli 15 vuoden kansainvälinen kokemus siitä, kuinka yhdistetään menestykkäästi teknologiaa terveydenhuollon tarpeisiin.

Muita Resursseja, Joista Saatat Pitää