Sote-uudistus antaa hyvinvointialueille valtuudet tarkastella väestön terveystietoja aikaisempaa kokonaisvaltaisemmin, kun sosiaali- ja terveydenhuollon rekisterinpitäjyys yksinkertaistuu kunta- ja sairaanhoitopiirimallista yhteen alueelliseen palvelunantajan rekisteriin. Vaikka vanhan järjestämismallin perintönä saadut lukuisat sote-rekisterit tulevatkin olemaan vielä pitkään hajallaan monilla hyvinvointialueilla, eri rekisteritiedoista yhtenäiseen muotoon saatettu asiakas- ja potilasrekisteridata voi jo nyt antaa avaimet väestöanalyysiin. Sen avulla voidaan parantaa perusterveydenhuollon vaikuttavuutta ja lisätä kansalaisten hyvinvointia.
Sekä väestön ymmärtämisen että sen perusteella tehtävän yksilöllisen hoidon tiellä on kuitenkin vielä esteitä. (Tiedon hajanaisuuteen liittyvistä haasteita on käsitelty toisessa blogikirjoituksessa).
Väestön kokonaisvaltainen ymmärtäminen perusterveydenhuollon vaikuttavuuden näkökulmasta edellyttäisi erityisesti ymmärrystä työikäisen väestön terveydentilasta kansansairauksien suhteen. Hyvinvointialue hyötyisi merkittävästi työikäisten väestötason terveystiedoista, joista valtaosa sijaitsee työterveyshuollon palvelunantajien rekistereissä.
Kustannusvaikuttava hoito edellyttää toisaalta sitä, että hoito ja ennaltaehkäisevät toimet voidaan kohdistaa mahdollisimman tarkasti. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että kansalaisiin voidaan olla suoraan yhteydessä hoidon toteutumiseksi. Esimerkiksi kenellä alueen diabeetikoista ei ole voimassa olevaa lääkitystä tai ketkä alueen kansalaisista ovat jonkinasteisessa hoitovajeessa? Saatavilla olevan terveysdatan perusteella voitaisiin siis ennakoiden huomioida, jos joidenkin asiakkaiden hoito ei toteudu suositusten ja tutkitun tiedon mukaisesti.
Tietosuojavaltuutettu on lokakuussa 2022 ottanut kantaa väestön terveyden analysointiin ja sen yhteydessä syntyviin, kansalaista koskeviin päätöksiin EU:n tietosuoja-asetuksen näkökulmasta. Päätös antaa osaltaan suuntaviivat sille, miten kansalaisten terveystietoja voidaan hyödyntää, kun hyvinvointialueilla lähivuosina kehitetään ennakoivaan toimintatapaan perustuvia toimintamalleja (linkki: Apulaistietosuojavaltuutettu: Tietosuoja huomioitava ennakoivan terveydenhuollon toimintatavoissa).
Tulkitsen tietosuojavaltuutetun päätöstä sekä erityisesti sen perusteluja ja oletuksia niin, että tietosuoja-asetuksen näkökulmasta on pidettävä huolta siitä, että:
- väestöanalyysit perustuvat tutkittuun tietoon ja koko alueen väestöön
- ennaltaehkäisevä toiminta ja väestöanalyysi on jatkuvaa eikä kertaluonteista
- kansalaisilta vaadittavat suostumukset ovat kunnossa.
Digitaalisia työkaluja voidaan siis hyödyntää täysimääräisesti jo tänään terveydenhuollon ennaltaehkäisevässä työssä. Samalla tulisi parantaa sote-tiedon hyödynnettävyyttä julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin välillä sillä välin, kun kansallinen ja EU-tason lainsäädäntö ja -tulkinta pitkällä aikavälillä kehittyvät ja selkeytyvät.
Blogin kirjoittaja Kalle Reivilä toimii InterSystemsillä Business Development Managerina. Hänellä on yli 15 vuoden kansainvälinen kokemus siitä, kuinka yhdistetään menestykkäästi teknologiaa terveydenhuollon tarpeisiin.