Robotiikan asiantuntija: Jos teknologia pelottaa, houkutellaan pelkääjät edes kokeilemaan

Muutos ei lähde lentoon, ellei ensin hyväksy nykyistä tilannetta ja tiedä tarkkaan, mikä merkitys muutoksella olisi. Näin kommentoi robotiikan asiantuntija Cristina Andersson.

Cristina Andersson, Develor Productions -konsultointitoimiston perustaja, kertoi robotiikan ja tekoälyn hyödyntämisestä InterSystemsin toimialajohdon tapaamisessa Helsingissä. Mukana paikalla oli asiakkaita, partnereita ja yhteistyökumppaneita.

– Jos ei ole yhteistä ymmärrystä nykytilanteesta ja muutoksen merkityksestä, ei tilannetta voi myöskään kehittää, Andersson huomauttaa.

Andersson keskittyy työssään robotiikkaan ja tekoälyyn. Hän kertoo, että vuosi 2012 oli vedenjakaja. Tuolloin teknologian harppaukset alkoivat toden teolla näkyä ja älyratkaisuista ryhdyttiin laajasti keskustelemaan.

Hän näyttää silloin otettua valokuvaa, jossa tuolloin 89-vuotias Ella istuu ruotsalaisessa hoitokodissa vastapäätään kookas ja kömpelön oloinen robotti. Robotti oli testattavana useilla vanhuksilla.

Palautteessa vanhukset kiittivät, että robotti muistutti lääkkeistä, ojensi vesilasillisia ja poimi lattialle pudonneita tavaroita. Mutta parasta oli sosiaalinen puoli.

– Ella totesi, että hän oli saanut seurakseen jotakin, jolle pystyi puhumaan. Hänen ei tarvinnut enää istua yksin kuolemaa miettimässä.

Andersson sanoo, että vuoteen 2030 mennessä robotit ovat yleisiä kotihoidossa ja kykenevät hoitamaan lukuisia eri asioita – ja ovat kaikkea muuta kuin tilaa vieviä köntyksiä. Kehittyneet robotit tukevat ihmisten itsenäisyyttä ja omanarvontuntoa.

Hän odottaa teknologiasta isoa apua ihmisten yksinäisyyteen. Esimerkiksi Britanniassa on saatu selville, että maassa on yli 300 000 ihmistä, jotka eivät ole kuukausiin tavanneet ihmisiä. Pääministeri Theresa Mayn hallitus nimittikin urheilu- ja kansalaisministeri Tracey Crouchin myös yksinäisyysministeriksi.

Toisaalta esimerkiksi dementiaa sairastavat eivät välttämättä edes halua uusia ihmiskontakteja. Yksinäisten ihmisten itsetunto voi olla hyvin huono, ja kynnys vuorovaikutukseen muiden kanssa voi olla korkea. Teknologia voi olla heillekin suurena apuna.

Hyviä kokemuksia on saatu myös maahanmuuttajien tuessa. Kun apuna on robotiikka, heidän ei tarvitse pohtia, ovatko heidän kysymyksensä tyhmiä tai mitä virkailija niistä mahdollisesti ajattelee.

Tervetuloa asiantuntijaverkostoon!

Andersson on mukana sosiaali- ja terveysministeriön Hyteairo- eli robotiikan ja tekoälyn ohjelmassa. Ohjelma tukee ja vauhdittaa tekoälyn ja robotiikan hyödyntämistä. Ohjelman laatijoilla oli hyvissä ajoin tiedossa, että uusien mahdollisuuksien hyödyntäminen edellyttää yhteistyötä. Mukaan haluttiin laajasti yritysten osaamista.

Hyvinvointialan robotiikan ja tekoälyn kehittämisessä on yrityksille paljon mahdollisuuksia. Hyteairo toimii yhteydenpidon ja kehittämisen verkostona. Sen pääteemoja ovat kotona asuminen, hoito ja logistiikka sairaalaympäristössä, lääkehoito ja -huolto sekä hyvinvointivalmennus ja kuntoutus.

Andersson toimii verkoston ylläpitäjänä ja kehottaa kiinnostuneita tulemaan verkostoon mukaan. Verkostolla on yhteisiä tapahtumia.

– Olemme puhuneet tapaamisissa paljon muun muassa etiikasta.

Anderssonin puheenvuoro InterSystemsin tilaisuudessa viritti vilkkaan keskustelun ja kysymyksen muun muassa siitä, mitä tehdä tilanteissa, joissa ihmiset eivät halua olla uuden teknologian kanssa missään tekemisissä.

Andersson kertoo esimerkin Kuusamossa pitämästään luennosta. Mukana oli yli 80-vuotias kuulija, joka ilmoitti oitis, että hän ei rakasta robotteja.

– Kysyin häneltä, rakastaisiko hän robottia sitten, jos se pesisi hänen ikkunansa. Hän vastasi, että no ehkä sitten pikkuisen.

Andersson huomauttaakin, että kun teknologiaa tuodaan käyttöön, ihmisiä kannattaa houkutella kokeilemaan vaikka vähän aikaa – siis kuten neuvomme lapsia maistamaan uutta ruokalajia. Vasta sen jälkeen voi sanoa, tykkääkö vai ei.

Mielenkiintoisia esimerkkejä

Iltapäivätilaisuudessa oli mukana koko joukko muitakin mielenkiintoisia puheenvuoroja. Osanottajat kuulivat muun muassa Mylabin, kliinisten laboratorioiden tietojärjestelmäpalvelujen suunnannäyttäjän, sekä Istekin, informaatio- sekä terveyden- ja hyvinvoinnin teknologian asiantuntijaorganisaation, toiminnasta.

Terveydenhuollon palveluja digitalisoivan Acuvitecin toimitusjohtaja Janne Vainio kertoi yhteistyöstä InterSystemsin kanssa. Yhtiö käyttää eri partnereidensa tietoa yhteensovittaessaan InterSystemsin HealthShare Health Connect -ratkaisua.

Vainio kertoo, että yhtiö toimii luottamusbisneksessä. On erittäin tärkeää, että myös rajapintaratkaisut ovat luotettavia.