Ennakoiva terveydenhuolto tarvitsee toteutuakseen dataa ja rekistereitä, mutta myös luottamusta ja digitaitoja. Kustannus Oy Duodecimin Integroidut palvelut -yksikön päätoimittaja ja lääketieteellinen johtaja Johannes Lyytikkä arvioi, että meillä Suomessa moni näistä edellytyksistä on hyvällä tolalla.
Lyytikkä puhui hyvinvointialueiden päättäjille suunnatussa InterSystemsin asiantuntijawebinaarissa Miten hyvinvointialueet voivat onnistua ennakoivan terveydenhuollon tavoitteissaan? Hän totesi puheenvuorossaan, että monet elementit, joita ennaltaehkäisevässä terveydenhuollossa tarvitaan, ovat meillä Suomessa jo varsin hyvässä kunnossa.
– Meillä on tasavertainen, laadukas terveydenhuoltojärjestelmä ja yhtenäisiä rekistereitä, joissa on laadukasta dataa. Lisäksi väestö luottaa viranomaisiin ja osaa käyttää digipalveluita. Henkilötunnus yksilöi henkilön, ja väestömme on homogeeninen. Nämä ovat kaikki edellytyksiä, jotka helpottavat sitä, että ennakoiva terveydenhuolto onnistuu. Olemme myös keränneet jo varsin pitkään dataa, jonka päälle uusia ratkaisuja voi rakentaa, hän luetteli.
Terveydenhuollon IT-järjestelmien regulaatioympäristö on muuttunut paljon viiden viime vuoden aikana. Ensin tuli yleinen tietosuoja-asetus GDPR, sitten sosiaali- ja terveydenhuollossa kerätyn tiedon uusiokäyttöä koskeva laki ja viime vuonna uusi lääkinnällisiä laitteita koskeva regulaatio vaatimuksineen. Näiden kaikkien noudattaminen on Lyytikän mukaan vaikeaa järjestelmiä rakentaville. Hän peräänkuulutti Suomeen ohjeistavaa viranomaistahoa, joka kertoisi, miten nykyisessä ympäristössä käytännössä tulee toimia. Sääntöjä on niin paljon, etteivät kaikki tahot tiedä, mikä on sallittua ja mikä ei.
– Kaiken sääntelyn tavoite on turvallisuuden parantaminen. Regulaation vaatimuksiin vastaamiseen käytetty aika on kuitenkin poissa muualta, yleensä tuotekehityksestä ja sitä kautta laadun parantamisesta. Toivon kyllä, että sääntelyn alkuperäinen tarkoitus toteutuu ja turvallisuus paranee, hän huomautti.
Lyytikkä myönsi, etteivät sosiaali- ja terveydenhuollon tietojärjestelmät välttämättä ole kaikkialla ajan tasalla. Tämä luo painetta pyrkiä parempaan muun muassa järjestelmien kyvyssä keskinäiseen keskusteluun. Kyselyissä terveydenhuollon henkilöstö on antanut eniten kriittistä palautetta järjestelmien käytettävyydestä. Päivittäisen työskentelyn haluttaisiin olevan helpompaa ja nopeampaa. Tiedon liikkuvuudessa on kymmenen viime vuoden aikana menty hänen mielestään parempaan suuntaan.
– Järjestelmähankintoja tekevien tulisi ensin miettiä, mikä on varsinainen tarve, jota lähdetään ratkaisemaan. Kun se on tarkoin kartoitettu, etsitään siihen paras ratkaisu. Tekniikka edellä ei kannata lähteä tekemään mitään. Kiinnittäisin huomiota yhteistyötahon luotettavuuteen ja arvoihin sekä siihen, miten yhteistyö sujuu jatkossa ja miten mahdolliset riidat ratkaistaan. Kannustaisin myös miettimään, että tehtävät sopimukset olisivat sellaisia, että ne sietävät muutoksia. Asiat elävät nopeasti, joten kauas tulevaisuuteen tähtäävä avaimet käteen -ratkaisu voi olla vanhentunut jo valmistuessaan, hän varoitti.
Lyytikällä oli hyvinvointialueiden päättäjille myös rekrytointeja ja yhteistyötä koskevia neuvoja. Mitä ne olivat, selviää webinaarin tallenteesta. Tilaisuuden muut puhujat olivat Lääkäriliiton toiminnanjohtaja Janne Aaltonen ja terveydenhuollon teknologiatoimittaja InterSystemsin liiketoimintajohtaja Miila Päivärinne.
Voit katsella Webinaarin tallenteen täältä: https://www.youtube.com/watch?v=z4KxlCFfzPo