Terveyspalvelut ottivat viime vuonna pitkän harppauksen kohti digitalisoitumista kaikkialla kehittyneissä maissa. Etävastaanotoista tuli osa monien arkipäivää meillä Suomessakin, kun henkilökohtaiset kontaktit piti vähentää minimiin. Moni potilas seuraa jo terveyttään puhelinsovelluksen avulla. Mikä tästä jää pysyväksi? Ovatko klinikoiden palvelut siirtymässä ihmisten koteihin, taskuihin ja käsilaukkuihin? Mihin suuntaan lääkäreiden työ kehittyy digitalisoitumisen edetessä?
Terveyspalveluiden tulevaisuutta pohdittiin The Economistin järjestämässä webinaarissa Future Gazing: Healthcare in 2021 and Beyond, joka on katsottavissa verkkosivuillamme. Keskustelijat olivat digitaalisen terveydenhuollon huippuasiantuntijoita Yhdysvalloista ja Isosta-Britanniasta. Noin tunnin mittainen tallenne antaa hyviä vihjeitä suunnasta, johon olemme todennäköisesti menossa meilläkin. Tässä muutamia alkupaloja:
Erikoissairaanhoito lähtee kotikäynnille
Accenturen Yhdysvaltain terveystoimialalle tarkoitettuja ohjelmisto- ja konsultointipalveluja luotsaava toimitusjohtaja Kirstin Ficery arvioi puheenvuorossaan, että olemme ison muutoksen kynnyksellä. Erikoissairaanhoidon suunta on kääntymässä siten, että potilaat eivät enää tule sairaalaan poliklinikalle, vaan erikoissairaanhoito tulee ihmisten koteihin. Tämän mahdollistaa yhtäältä teknologian kehitys, toisaalta uudenlaisten palveluyritysten syntyminen.
Etävastaanotot pystytettiin monin paikoin lähes yhdessä yössä, mutta potilaat ovat ottaneet ne hyvin vastaan. Ficery kertoi Accenturen potilaskyselystä, jonka vastaajista 60 prosenttia toivoi uuden teknologian jäävän käyttöön koronapandemian jälkeenkin. Potilaat kokivat saaneensa etävastaanotoilla yhtä hyvää tai parempaa hoitoa kuin ennen pandemiaa kasvokkain. Mieluisin vaihtoehto on etävastaanoton ja kasvokkain toteutettavien terveyspalveluiden yhdistelmä.
Uusista palveluista hyvä esimerkki on kuluttajaelektroniikka- ja kodinkoneliike Best Buyn asiakastukipalvelu Geek Squad, joka on ottanut valikoimaansa lääketieteellisten laitteiden asennukset ja käytön opastuksen. Näin kotona olevien potilaiden tilaa on mahdollista seurata entistä paremmin. Geek Squadilla on 20 000 asiakaspalvelijaa kautta maailman, valtaosa Yhdysvalloissa.
Sama kehitys on meneillään meillä Suomessa. Esimerkiksi Elisa tarjoaa Elisa digihoiva kotiin ‑palvelua, jonka avulla on mahdollista viedä sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja potilaiden luo dataan nojautuen. Mobiilisovellus Elisa Etämittaus välittää kotona tehtyjen mittausten tulokset automaattisesti terveydenhuollon ammattilaisten analysoitaviksi.
Tekoäly laskee kustannuksia ja parantaa tiedon laatua
Mobasher Butt toimii lääketieteellisenä johtajana yrityksessä nimeltä Babylon Health, joka tarjoaa digitaalisia perusterveydenhuollon palveluja Isossa-Britanniassa, Kanadassa ja Ruandassa. Babylonin kehittämä, tekoälyä hyödyntävä sovellus tarjoaa pääsyn NHS:n terveyspalveluiden pariin älypuhelimen kautta. Butt tähdentää, ettei digitalisoituminen vie lääkäreiltä heidän työtään. Päinvastoin teknologia antaa supervoimia, joiden avulla lääkärit pääsevät hyviin hoitotuloksiin entistä vaivattomammin.
Butt uskoo, että tulevaisuuden maailmassa paras mahdollinen hoito on nykyistä useampien ulottuvilla. Tämä johtuu siitä, että digitalisaatio parantaa lääkäreiden käytössä olevan tiedon laatua, nopeuttaa parhaiden hoitokäytäntöjen leviämistä ja helpottaa konsultointia. Kroonisten sairauksien seuranta ja hoito helpottuu puhelinsovellusten avulla. Hyvää hoitoa voidaan toteuttaa AI-avusteisesti nykyistä halvemmalla.
Digitaalinen teknologia voi osaltaan auttaa myös korjaamaan terveyspalvelujen sirpaleisuutta. Hoitopoluista voi tulla sujuvia ja saumattomia, kun sama tieto on kaikkien hoitoon osallistuvien saatavilla ilman viivettä. Tämä parantaa hoidon lopputulosta.
Suomessa Terveyskylän digihoitopolut täydentävät perinteistä sairaalahoitoa ja vastaanottokäyntejä. Supervoimiakin on saatavilla: TerveyskyläPRO-palvelu tuo ammattilaisten ulottuville oppaita, valmennuksia ja virtuaalisia osaamiskeskuksia, joiden avulla osaamistaan voi täydentää ajasta ja paikasta riippumatta.
Potilaiden toivomukset voidaan huomioida entistä paremmin
Johtaja Don Woodlockin vastuulla ovat InterSystemsin digitaalisten palveluiden alustat, joita terveyspalveluiden tarjoajat käyttävät kautta maailman. Hän uskoo digitaalisten työkalujen lisääntyvän käytön johtavan potilaskeskeisyyden kasvuun.
Potilaskeskeisyys saa puhtia siitä, että potilaan toivomukset hoitonsa suhteen on mahdollista kirjata digitaaliseen tietokantaan yhdessä hoitavan lääkärin kanssa. Kun tieto potilaan toiveista on omaisten ja kaikkien hoitoon osallistuvien nähtävissä, voidaan esimerkiksi saattohoito toteuttaa nykyistä useammin potilaan tahtoa kunnioittaen. Tätä on jo kokeiltu NHS:n Coordinate My Care -hankkeessa Isossa-Britanniassa.
Woodlockin mukaan terveydenhuollossa on tapahtunut paljon positiivista kehitystä yksittäisten potilaiden datan hallinnassa, jotta ammattilaisilla olisi aina paras tieto käytössään. Seuraavaksi hänen mukaansa yksittäisiä datalähteitä pitäisi onnistua hyödyntämään kokonaiskuvan muodostamiseksi, sillä tästä hyötyisivät sekä tutkijat että yhteiskunnan muut eri toimijat. Woodlock toteaa kuitenkin, että tähän tarkoitukseen data ei ole vielä tarpeeksi puhdasta. Hyvän eli puhdistetun datan avulla meidän olisi mahdollista tehostaa hoitoketjuja ja säästää yhteiskunnan varoja.
Pratt Vemana on Kaiser Permanenten digitaalisten palveluiden johtaja, jonka vastuulla ovat Yhdysvalloissa 39 sairaalan ja yli 12 miljoonan potilaan digitaaliset palvelut. Hän on yhtä mieltä Ficeryn ja muiden keskustelijoiden kanssa siitä, että telelääketiede on tullut jäädäkseen. Hoidon saavutettavuus paranee lähivuosina huomattavasti, kun etähoidon välineistä ja niiden käytöstä tulee arkipäivää niin lääkäreille ja hoitajille kuin potilaillekin.
Vemana muistuttaa, että digitaaliset palvelut mahdollistavat terveyspalveluiden painopisteen siirtymisen hoidosta ennaltaehkäisyn suuntaan. Hänen mielestään tätä mahdollisuutta ei kannata jättää käyttämättä.
Suomessakin lääkärit ovat olleet todella nopeita omaksumaan uusia toimintatapoja. Poikkeuksellisen tilanteen tuomia valmiuksia ei pidä päästää jatkossa rapautumaan. Niiden varaan on mahdollista rakentaa nykyistä parempia palveluja.
The Economistin kokoama paneeli jatkoi keskustelua pohtimalla, mitä terveyspalveluissa voitaisiin oppia muilta aloita, joissa on panostettu saumattomaan asiakaskokemukseen. Myös pandemian opetuksiin sekä perusterveydenhuollon tulevaisuuteen ja lääkärien työn muutokseen palataan perusteellisemmin. Kannattaa katsoa!